2019 oli rankka. Oli ero, muutto, karvalasten yh-vanhemmuuteen totuttelu ja yksin olemisen opettelu. Menetin paljon ihmisiä, joita pidin ystävinäni. Oli työttömyyttä, masennusta, enemmän itkua ja sydänsurua kuin vuosiin. Jossain vaiheessa mä jo ajattelin, ettei tästä suosta nousta ollenkaan. Mä tunsin olevani ihmisille vain hyödyke, joku, johon ottaa yhteyttä kun tarvitaan jotain. Tunsin olevani täysin arvoton, kelvoton, ja ennen kaikkea auttamattoman yksin.
Mä kuitenkin nousin siitä suosta, ja opettelin elämään yksin. Mä sain ihanan asunnon, joka tuntuu kodilta. Mä katkaisin paljon ihmissuhteita, jotka ruokkivat mun pahaa oloani. Mä sain paljon uusia ystäviä tilalle, ja tällä kertaa ne ystävät ovat sellaisia, jotka eivät saa mua tuntemaan oloani paskaksi, päin vastoin. Mä korjasin välejä vanhojen ystävien kanssa. Mä sain olla taas töissä maailman parhaassa paikassa maailman parhaiden työkavereiden ympäröimänä. Mä matkustin kotimaassa ja ulkomailla.
Vaikka 2019 oli täynnä kaikkea kamalaa, piti se sisällään kaikkea hyvääkin. Mä nauroin vatsani kipeeksi, huusin, kunnes mun ääneni oli käheä. Mä uin, mä valvoin koko yön, mä ajoin tyhjiä teitä auringon vasta noustessa. Sain kokea ihan mielettömiä juttuja, käydä mielettömän siisteissä paikoissa ja viettää aikaa aivan uskomattoman hienojen ihmisten kanssa. Opettelin rakastamaan itseäni ja elämääni, pitämään huolta itestäni, asettamaan oman hyvinvointini etusijalle.
Vuonna 2020 mä lupaan keskittyä enemmän asioihin, jotka tekevät mut onnelliseksi. Lupaan viettää enemmän aikaa tärkeiden ihmisten kanssa ja vaalia niitä ihmissuhteita, jotka tuottavat mulle iloa, niien ansaitsemalla lämmöllä. Lupaan viettää enemmän aikaa luonnossa. Lupaan tehdä tästä vuodesta paremman, kuin edellinen oli.
Miten teidän vuotenne on alkanut?
Hyvä kuulla, että vastoinkäymisistä huolimatta sun vuosi oli hyvä! Meillä myös viime vuoteen mahtui kaikenlaista – juhlanaihetta, henkilökohtaisia rahahuolia, uusia upeita tyyppejä, läheisten vakavia sairastumisia, onnellisuutta ja kaikennäköistä ahdistusta. Jälkikäteen varmasti aika kultaa muistot, mutta tällä hetkellä on kyllä pakko myöntää, että 2019 oli yksi mun elämän rankimpia vuosia. Nyt nokka kohti uutta vuosikymmentä, toivotaan, että se toisi mukanaan ihania juttuja!
VastaaPoista