Sonata Arctica @ Kultturitalo 23/03/2023

Kävin mun vanhan lukiokaverini kanssa katsomassa Sonata Arcticaa ikärajattomalla keikalla Tavastialla  herran vuonna 2012. Mä en ollut vielä täysi-ikäinen, ja ystävänikin oli vasta alkuvuodesta täysi-ikäistynyt. 2012 oli aikaa, jolloin meillä kummallakaan ei ollut aikuisten töitä saati aikuisten rahaa, jolla olisimme tehneet oikeastaan mitään, mutta onnistuimme säästöistämme (ja opintolainasta) kokoamaan sellaisen summan, että saimme liput keikalle. Kirjoitin reissusta aikanaan mun vanhaan blogiin, ja mulla taitaa löytyä Bloggerin albumeista vanhoja kuviakin reissulta.

Nyt, 12 vuotta myöhemmin, ollaan molemmat aikuisten töissä ja tienataan aikuisten rahaa, ja päätimme aika extempore lähteä katsomaan SOnata Arcticaa uudestaan, tällä kertaa Helsingin kulttuuritalolle.



Oltiin mulle poikkeuksellisesti Helsingissä jo hyvissä ajoin etuajassa, ja ehdimmekin käydä Kampissa kahvilla ja muuten vain pyörimässä ennen keikkaa, ja ehdimme keikkapaikallekin joitakin minuutteja ennen ovien virallista avaamisaikaa. Pääsimme sisään ennen, kuin paikalle ehti tulla kauheasti muita keikalle tulijoita. Ostimme paidat ja onnistuimme saamaan paikat eturivistä.



Lämppärinä toimi meille kummallekin entuudestaan täysin tuntematon Temple Balls, joka oli ainakin minusta varsin positiivinen yllätys. Setin edetessä jopa huomasin kuulleeni jokusen kappaleen radiosta.



Sonata oli tapansa mukaan erinomainen. Meille molemmille uusin albumi, Clear Cold Beyond, oli jäänyt vähän tuntemattomaksi, mutta onneksi setistä suurin osa oli vanhempaa, tuttua ja hyväksi havaittua musaa. Ei olekaan ihan jokainen keikka, kun meikäläinen itkee neljän biisin aikana putkeen.



Keikkareissu oli kokonaisuudessaan todella kiva, ja ehkäpä seuraavaan yhteiseen keikkareissuun tämän kyseisen ystävän kanssa ei kulu taas kahtatoista vuotta.